Liikunta- ja urheilulääketieteen tutkimuksen kautta pyritään selvittämään liikunnan merkitystä terveyteen ja hyvinvointiin. Ikääntyvien aivoissa tapahtuu useita muistitoimintoihin vaikuttavia muutoksia, jotka heikentävät kognitiivisia aivotoimintoja. Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja liikunta voivat vähentää normaalin ikääntymisprosessin aiheuttamaa kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemistä ja suojata hermostoa rappeuttavia sairauksilta, kuten Alzheimerin tautiin ja muihin dementian muotoihin liittyviltä muutoksilta. Liikuntaharjoittelu muun muassa edistää sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, mikä lisää aivojen verenkiertoa, hapetusta ja siten välittäjäaineiden saatavuutta ja hermoston tehokkuutta sekä edistää kognitiivista toimintaa. Etenkin aerobisen liikunnan vaikutuksia kognitioon on tutkittu ja on havaittu, että monipuolinen liikunta, mikä sisältää aerobisen liikunnan, kuten kävelyn lisäksi lihaskuntoa, tasapainoa ja silmäkäsi koordinaatiota kehittäviä elementtejä voisi ikääntyneillä vaikuttaa pelkkää aerobista liikuntaa tehokkaammin. Vaikkakin liikunnan kaikkia vaikutusmekanismeja kognitioon ei täysin tunneta, voidaan sen avulla vaikuttaa useimpien muistisairauksien riskitekijöihin.

” Liikuntamuotona golf sopii kaikille, mutta alhaisen vammariskin sekä matalan syketason vuoksi erityisesti myös ikääntyneille. Golfia voi harrastaa läpi elämän sekä lajissa yhdistyvät monipuolisesti fyysiset, henkiset ja sosiaaliset terveysvaikutukset, mitkä voivat toimia motivaattorina pelaamiselle. Kognition näkökulmasta golfin ehdoton etu on kävelyliikuntaan yhdistetty aivojen ja hermoston välinen yhteistyö. Pelin aikana joudutaan jatkuvasti ratkaisemaan erilaisia kognitiivisia haasteita kuten etäisyyksiä, mailojen valintaa ja lukuisia olosuhteiden muuttujia. Lisäksi golf itsessään pelinä motivoi liikkumaan, kun liikuntasuoritus tapahtuu pelin ohessa itsessään”, sanoittaa Julia Kettinen.